Liity jäseneksi

Klikkaa yläpalkista linkkiä
"Ota yhteyttä"
ja kirjaa palautekenttään seuraavat tiedot: Sukunimi, etunimet, syntymäaika, ammatti, postitus- ja sähköpostiosoite, puh., Mp-kurssin numero, tai vuosi ja lähetä.

Yhteystiedot

Kanta-Hämeen Maanpuolustusyhdistys ry

Halmekatu 3 B
13130 HÄMEENLINNA

Jäsenmaksut

Yhdistyksemme Pankki

Etelä-Hämeen Op

FI05 5680 0040 2728 39

Jäsenmaksu 2019 on 25,00 euroa. Säilyy samana 2020

Kirjoita viestikohtaan maksavan jäsenen nimi

KANTA-HÄMEEN MAANPUOLUSTUSYHDISTYSKSEN SYYSRETKI 1.9.2016

Vuoden 2016 syysretki tehtiin Porin prikaatiin, Maavoimien suurimpaan joukko-osastoon.  Lähtö tapahtui Hämeenlinnan linja-autoasemalta hiukan ennen kuin kello löi 11.  Pekolan bussi otti suunnan kohti Forssaa, josta mukaan nousi viiden hengen iskujoukko, nostaen retkeläisten määrän 20 paremmalle puolelle. 

Kello 12.55 aikaan saavuimme prikaatiin, jossa meidät upseerikerhon pihalla tasan klo 13.00 otti vastaan prikaatin komentaja, eversti Arto-Pekka Nurminen.  Alkukahvit nautittuamme eversti piti meille esitelmän Porin prikaatin tehtävistä ja tavoitteista, minkä jälkeen majuri Anssi Hakanen otti johtovastuun ja perehdytti meidät Porin prikaatin hienoihin ja kunniakkaisiin perinteisiin.

Noudatimme aikataulua kellon tarkkaan ja klo 14 siirryimme prikaatin aitojen sisäpuolelle ja Suojelukomppanian kasarmille, missä saimme kapteeni Kinisjärven pikaisen 10 minuutin tiivistelmän Suojelukomppaniasta, sen koulutuksesta ja tehtävistä.  Seuraavaksi saimme nähdä Suojelukomppanian tiloja ja kalustoa, mikä oli sangen vaikuttavaa ja modernia.

Jälleen oli tunti vierähtänyt ja klo 15 siirryimme takaisin upseerikerholle nauttimaan maukkaan aterian.  Eversti kunnioitti meitä seurallaan myös aterian aikana ja kun muonitus sekä kahvitus oli suoritettu, oli kiitospuheiden aika.  Yhdistys kiitti everstiä tämän vieraanvaraisuudestaan ja lahjoitti hänelle pöytästandardin sekä pullon ihka aitoa Koskenkorvaa, sisäpiirivitsien saattelemana tietenkin.

Viimeisten kiitosten ja jäähyväisten jälkeen bussi vierähti liikkeelle kohti Forssaa ja Hämeenlinnaa.  Riemu ei kuitenkaan loppunut siihen, sillä paluumatkalla oli olut- ja lonkerotarjoilu sekä pieni esittäytymiskierros. Kuulimme monta mahtavaa tarinaa, aina suosta löytyneistä irtojaloista palokuntauudistuksiin.  Forssan osasto tiputettiin kyydistä ja muu retkikunta palasi linja-autoasemalle, mistä oli lähtenytkin.  Retki todettiin onnistuneeksi ja kaikki lähtivät hyvin mielin muistoja vaalien kohti omaa kotiaan.

Teksti: Veikko Kupiainen 

***** ***** ***** *****

KANTA-HÄMEEN MAANPUOLUSTUSYHDISTYS SAARENMAALLA 19.-22.5.2016

Yhdistyksen matka suuntautui tällä kertaa Saarenmaalle.  Lähdimme Pekolan liikenteen pikkubussilla Wetterhoffin pysäkiltä kohti Helsinkiä.  Hieman klo 9 jälkeen olimme Makasiiniterminaalissa, jossa yhdistyksemme jäsen ja matkanjohtaja, Jukka Salminen odotti meitä ja jakoi laivaliput.  Linda Linen nopea laiva lähti klo 10 ja klo 11.40 olimme jo Tallinnassa, josta jatkamme bussilla kohti Saarenmaata.  Maittavan lounaan nautimme Sauessa, joka on oikeastaan Tallinnan esikaupunkialuetta, vaikka onkin oma kaupunki.  Matka jatkui Virtsun satamaan, josta menimme lautalla Muhun saarelle ja sieltä edelleen ensimmäiseen tutustumiskohteeseemme eli Orissaaren uudelle sotamuseolle.  Museokierroksen jälkeen jatkoimme kannasta pitkin Saarenmaalle ja Kuressaareen, hotelli Rüütliin saavumme noin klo 18.30.  Hotellilla oli vielä illallinen ja mahdollisuus kylpylän käyttöön.

Perjantaina lähdimme bussilla klo 9.00 kohti saaren eteläosia.  Ensimmäinen pysähdys oli noin 700 m ennen Tehumardin risteystä ja tutustuimme neuvostoaikaisen tukikohdan alueeseen.  Toinen pysähdys oli Tehumardin muistomerkillä, jossa oppaamme kertoi 8.10.1944 tuolla paikalla käydystä taistelusta.  Lisäksi hän kertoi ”Operaatio Pinatovasta”, joka on monelle aika tuntematon tapahtuma, jossa kuitenkin suomalaiset puulaivat miehistöineen olivat pääosassa.  Kolmas pysähdys oli noin kilometri etelään Salmen kunnan keskustassa, jossa tien vieressä oli ”nykyaikainen” viikinkilaiva ja oppaamme selosti viikinkien toimintaa Saarenmaalla.  Tämä asia on vielä aika uusi eikä ole yleisesti tiedossa, että viikingit aloittivat ryöstöretkensä Saarenmaan suuntaan jo kymmeniä vuosia aikaisemmin kuin tähänastisena aloituksena pidetty Lindisfarnen saaren ja luostarin hävitys v. 793 Englannin rannikolla.

Matka jatkui saaren eteläkärkeen Sörven majakalle, josta pystyi näkemään noin 28 km:n päässä olevan Kuurinmaan rannikon.  Majakalta siirryimme läheiselle Sörven sotamuseolle, jossa museonhoitaja kertoi saaren sotaisesta historiasta.  Museolta siirryimme noin kilometrin länteen ja tutustuimme ns. Stebelin patterin raunioihin.  Sen toiminnallinen historia oli aika lyhyt, mutta vieläkin oli havaittavissa, miten puna-armeijan rakentajat olivat naamioineet tulenjohto- ja komentopaikan tuulimyllyksi.

Viimeinen pysähdyspaikkamme oli Löpen risteyksessä, jossa on vanha tankkiesterivistö. Sitä käytti puna-armeija syys- lokakuussa 1941 vetäytyessään saaren eteläosien kautta pääosin Hankoon.  Saksalaiset käyttivät samaa linjaa loka-marraskuussa 1944 vetäytyessään saarelta.

Varsinaisten esittelyjen jälkeen paikallinen Suojeluskunta oli järjestänyt meille kenttälounaan erään kesäasunnon pihamaalla.  Maittavan lounaan lisäksi oppaamme ja osa matkalaisistakin oli tuonut mukanaan hieman ruokaan sopivaa juomaakin.  Mutta erityisen yllättävää oli se, että saimme samalla nauttia kolmimiehisen orkesterin isänmaallisesta musiikkiesityksestä.  Tämän hienon elämyksen jälkeen ajoimme takaisin hotellille sulattelemaan päivän antia.  Illalla moni ehti käydä kylpylässäkin ja tutustua hienoon Kuressaaren kaupunkiin.

Lauantaina lähdimme hotellilta klo 9 Kihelkonnan kautta Tagalahteen Veeren satamaan.  Matkan aikana oppaamme selosti operaatio Albion tapahtumia, eli saksalaisten maihinnousua saarelle syksyllä 1917.  Tuo operaatio oli ainoa tuon kokoluokan onnistunut maihinnousu koko I maailmansodassa.  Kävimme kävellen Veeren satamassa, jossa katsoimme maihinnousulahtea hiukan tarkemmin, otimme kuvia ym.

Satamasta matkamme jatkui Kihelkonnaan paikallisen Suojeluskuntajohtajan, kapteeni J.Teärin kotiin, jonne hän oli apulaisineen loihtinut meille taas maittavan lounaan musiikin kera.  Kun lounas ja kahvit oli nautittu ja emännätkin kiitelty, jatkui matka kohti Karujärven entistä tukikohtaa, jossa neuvostoaikana oli ollut varsin tehokkaita S 200 ilmatorjuntaohjuksia.  Oppaamme kertoi, että ohjuksen pituus oli hieman yli 10 metriä ja kantamaakin parhailla versioilla oli yli 300 km.  Lyhyen tukikohtakierroksen jälkeen matka jatkuu Kärlan kautta Kuressaareen, jossa tutustuimme vanhaan Piispanlinnaan.  Matkalla näimme Viron suurimman, pisimmän ja vanhimman kivisillan 1700-luvulta.  Meillä oli aluksi noin tunnin verran varsin pätevä suomenkielinen opas, joka valotti niin linnan kuin koko saarenkin historiaa monelta suunnalta.  Ja loppuiltapäivä ja ilta olikin taas mahdollisuus tutustua Kuresaareen.  Samalla näimme, kuinka Piispanlinnan vallihautaa tyhjennettiin vedestä, ilmeisesti linnan historiassa ensimmäistä kertaa.  Harmittavasti emme ehtineet nähdä sitä täysin tyhjänä.

Sunnuntaina lähdimme kotimatkalle klo 9. Tutustuimme vielä Kuressaaren itäosassa olevaan saksalaiseen sotilashautausmaahan sekä virolaisten karkotettujen ja kyyditettyjen hautausmaahan. Poikkesimme myös Kaarman vanhalla kirkolla, joka on rakennettu alun perin v. 1261.  Ja niin kuin kaikki Saarenmaalla kävijät, mekin kävimme vielä Kaalin kraaterijärvellä ihmettelemässä meteorin tekemään järveä.  Puolen päivän aikaan menimme lautalla mantereelle ja pysähdyimme Lihulaan lounaalle.  Lounaan jälkeen matka jatkui satamaan ja aikaa jäi vielä hieman ostoksillekin.  Helsingissä olimme noin 19.40 ja Pekolan liikenteen luotettava virolaiskuljettaja Toomas Hallop kuljetti meidät takaisin Hämeenlinnaan.                                            

Teksti: Ilpo Heporauta

***** ***** ***** *****
KEVÄTKOKOUS
Kanta-Hämeen Maanpuolustusyhdistyksen kevätkokous 31.3.2016 pidettiin yhdistyksen toimitilassa Hämeen Suojassa Palokunnankadulla Hämeenlinnassa.
Kokouksen aluksi taloyhtiön isännöitsijä Kari Hiisijärvi kertoi talomme mielenkiintoisesta historiasta kuvin ja sanoin alkaen vuodesta 1929, tässä hieman hänen esityksestään:

Talo Oy Hämeen Suojan perustava kokous pidettiin 31.5.1929. Ensimmäiset osakkeet merkitsivät kauppaneuvos A.Gust. Skogster, toimitusjohtaja Arvi A. Karisto, taloustirehtööri Kusti Laurila, toimitusjohtaja Verneri Haverinen, lääninsihteeri Toivo Horelli, johtaja Ossi Lindqvist ja toimitusjohtaja Edv. Silander. Kokouksessa hyväksyttiin perustettavan yhtiön yhtiöjärjestys. 26.6.1929 Kauppa- ja teollisuusministeriö hyväksyi yhtiöjärjestyksen, jonka jälkeen oli mahdollista pitää varsinainen perustava yhtiökokous 11.9.1929. Tällöin valitun hallituksen puheenjohtajaksi valittiin kauppaneuvos A.Gust. Skogster ja varapuheenjohtajaksi kauppaneuvos Arvi A. Karisto sekä taloudenhoitajaksi Edv. Silander. Yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 30.9.1930.

Nykyisin hallituksen puheenjohtajana toimii asianajaja Juha Kallioinen, varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Ilkka Ruohola ja isännöitsijänä Kari Hiisijärvi.

Hämeen Suojan rakennuksen suunnitteli arkkitehti R. Vessman ja urakoitsijana toimi rakennusmestari K. Lonka. Valvojana toimi rakennusmestari K.Lonka. Peruskivi laskettiin 26.4.1930. Talo valmistui 28.9.1930. Talon valmistuttua Hämeenlinnan Suojeluskunnalla ja Lotta-Svärd yhdistyksellä oli nyt oma koti.

Piha-alueelle rakennettiin v.1931 kenttäkeittiölle ja ajoneuvoille ajokaluvaja. Päärakennuksessa tehtiin toimitilaparannuksia v.1938 ja samalla rakennettiin lisää varastotilaa piha-alueelle.
v.2002 suoritettiin mittava osakepääoman korotus, joka mahdollisti käynnistämään rakennuksen ulkorappauksen, ikkunoiden korjaukset ja peltikaton uusinnan v.2003. Korjausten ansiosta kaupunkilaisia vaivannut talon ulkoasu saatiin korjattua lähes alkuperäiseen asuunsa. Samalla avattiin päärakennuksen pihanpuolelle huolto-ovi ja invalidiluiska. Piha-alueelta purettiin v.1930 rakennettu varastorakennus, joka mahdollisti piha-alueelle muodostettavan 30 auton parkki-alueen.
v.2004 Asfaltoitiin osa piha-alueesta ja kunnostettiin yläkerran asunnosta nykyaikainen toimistotila.
v.2009 kunnostettiin WC-tilat, jolloin mm. miesten wc-tiloihin asennettiin elektroniset pisuaarit.

v.2010 Kunnostettiin päärakennuksen juhlasali ja aputilat. Tiloihin laitettiin uudet lattiat ja seinät maalattiin. Samalla hankittiin saliin uudet kalusteet.

v.2013 juhlasalin valaistus uusittiin ja tiloihin rakennettiin INVA-WC.

Suojeluskunnan lakattua talossa ovat kotia pitäneet eri yhdistykset, joista mainittakoon erityisesti Hämeenlinnan Mieskuoro, Hämeenlinnan Tarmo, Karjalaseura, reserviläisjärjestöt, veteraanijärjestöt ja partiolippukunta Jaarlin Pojat. Katutason tilat ovat olleet vuokrattuina yrityksille.

Juhlasali on ollut vuokrattavissa kokous-, näyttely-, juhla- ja harrastustilaksi. Salin suosiota kuvaa, että tilassa pidetään vuosittain n. 300 tilaisuutta.

Esityksen jälkeen yhdistyksemme puheenjohtaja Risto Pekola avasi kevätkokouksen toivottaen osallistujat tervetulleiksi ja samalla hän loi varsin perusteellisen katsauksen maanpuolustuksen nykytilaan.  
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Raimo Vilhu ja sihteeriksi Ilpo Heporauta.  Kokous noudatti totuttua kaavaa tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallitukselle vastuuvapauden myötämisen osalta.  Kokouksen lopussa yhdistyksen hallitus ilmoitti myöntäneensä yhdistyksen standaarin eronneelle hallituksen jäsenelle Tapio Koivistolle.
Kokouksen jälkeen keskusteltiin vielä maanpuolustukseen liittyvistä asioista puheenjohtajan kokouksen avauksessa herättämiin ajatuksiin liittyen.

**** **** **** **** ****

SYYSKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidettiin 11.11.2015 Panssariprikaatin Upseerikerholla.

Kokouksessa valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi vuodelle 2016 Risto Pekola. Hallituksen jäseniksi v. 2016 valittiin Ilpo Heporauta, Tero Vihmalaakso, Tero Kupiainen, Satu Rajala ja Pentti Tienhaara. Heistä Ilpo Heporauta valittiin hallituksen järjestäytymiskokouksessa yhdistyksen varapuheenjohtajaksi ja sihteeriksi. Pentti Tienhaara valittiin jatkamaan yhdistyksen rahastonhoitajana.

Kokous hyväksyi yhdistyksen toimintasuunnitelman vuodelle 2016 ja talousarvion sekä määräsi jäsenmaksuksi 25,00 EUR vuodelle 2016. 

***** ***** ***** *****